Yhdistelmäneuvolan toteutus ja henkilöstön asema

Yhdistelmäneuvolaan siirtyminen Varhan läntisellä alueella perustuu loppuvuoden 2025 sote-palveluiden yhteistoimintaneuvotteluihin. Neuvotteluissa tavoitteena oli toiminnan yhdenmukaistaminen, henkilöstöresurssin tasaisempi jakautuminen sekä samalla siirtyminen kohti yhdistelmäneuvolamallia. 

Mallin tavoitteena on lisätä hoidon jatkuvuutta ja perheiden kokonaisvaltaista tukemista, mikä on lähtökohtaisesti kannatettava tavoite. 

Käytännön toteutuksessa on kuitenkin noussut esiin merkittäviä huolia, jotka koskevat osaamisen varmistamista, perehdytystä, työn hallittavuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. 

Mitä yhdistelmäneuvola tarkoittaa? 

Yhdistelmäneuvola (yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola) on toimintamalli, jossa sama terveydenhoitaja hoitaa perhettä raskauden alusta alkaen lapsen kouluikään saakka. 

Mallin keskeinen ajatus on hoidon jatkuvuus. Kun sama terveydenhoitaja kulkee perheen rinnalla pitkään, syntyy tuttuus ja luottamus, mikä helpottaa asioiden käsittelyä ja tuen tarpeen tunnistamista. Samalla hoito muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden raskaudesta lapsen kasvuun ja kehitykseen. 

Yhdistelmäneuvolan keskeisiä hyötyjä ovat: 

• Jatkuvuus ja tuttuus – perheen ei tarvitse vaihtaa terveydenhoitajaa  

• Luottamus – asioista on helpompi keskustella tutun ammattilaisen kanssa  

• Kokonaisvaltaisuus – perheen tilanne hahmottuu yhtenä kokonaisuutena  

• Tyytyväisyys – perheet kokevat mallin usein toimivaksi  

Yhdistelmäneuvola on yksi tapa toteuttaa valtakunnallisten suositusten mukaista neuvolatyötä, ja se on käytössä useissa kunnissa Suomessa. 

1. Perehdytys ei ole toteutunut riittävästi 

Yhdistelmäneuvolatyö edellyttää kahden eri osaamisalueen hallintaa. Terveydenhoitajat, jotka ovat tehneet pitkän työuran joko lasten- tai äitiysneuvolassa, tarvitsevat suunnitelmallisen ja riittävän perehdytyksen siirtyessään toiseen osa-alueeseen. Osaamisen varmistaminen edellyttää mahdollisesti myös koulutussuunnitelmaa.  

Saatujen tietojen mukaan perehdytys ei ehkä ole toteutunut luvatussa laajuudessa. Tämä ei ole hyväksyttävää tilanteessa, jossa työn sisältö muuttuu olennaisesti. 

2. Osaamisen ylläpito ja asiakasmäärät 

Valtakunnallisten suositusten mukaan äitiysneuvolatyössä osaamisen ylläpitäminen edellyttää riittävää asiakasmäärää. Jos terveydenhoitajalla on vastuullaan vain muutama odottava äiti, osaamisen ylläpitäminen vaikeutuu merkittävästi. 

Pienillä paikkakunnilla tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdistelmäneuvolamalli voi johtaa tilanteeseen, jossa: 

• osaaminen ei pysy riittävällä tasolla  

• työn varmuus ja sujuvuus heikkenevät  

• Asiakas- ja potilasturvallisuus voi vaarantua  

3. Asiakas- ja potilasturvallisuus on ensisijainen 

Terveydenhuollon työssä asiakas- ja potilasturvallisuus on aina ensisijainen. Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että työntekijällä on: 

• riittävä osaaminen tehtävään  

• riittävä perehdytys  

• mahdollisuus ylläpitää ammattitaitoaan  

Tilanne, jossa työntekijä siirretään uuteen tehtävään ilman näiden toteutumista, ei ole hyväksyttävä. 

4. Työura ja osaamisen huomioiminen (ikäjohtaminen) 

Työelämässä korostetaan yhä enemmän ikäjohtamista, jossa huomioidaan työntekijän työura, osaaminen ja yksilölliset edellytykset. Kyse ei ole yksittäisestä ikärajasta, vaan siitä, että pitkän työuran aikana kertynyt osaaminen tunnistetaan ja sitä hyödynnetään oikein.  

Tilanteessa, jossa terveydenhoitajia siirretään äitiys- tai lastenneuvolatyöhön vuosikymmenten erikoistumisen jälkeen ilman riittävää perehdytystä ja mahdollisuutta ylläpitää osaamista käytännössä, ei voida katsoa, että työntekijän työuraa ja osaamista olisi huomioitu asianmukaisesti ja arvostavasti. 

5. Työsuhteen näkökulma 

Työntekijöiden tehtäviä voidaan muuttaa työnjohto-oikeuden puitteissa, mutta muutoksen tulee pysyä työsopimuksen rajoissa. Pitkään esimerkiksi lasten neuvolassa työskennelleen terveydenhoitajan siirtäminen äitiysneuvolatyöhön voi muodostaa olennaisen muutoksen työn sisällössä. 

Tällaisessa tilanteessa: 

• työnantajan tulee ensisijaisesti huolehtia perehdytyksestä ja osaamisen varmistamisesta  

• työntekijän huoli osaamisesta ja potilasturvallisuudesta on otettava vakavasti  

• tilannetta ei voida yksinkertaistaa “työstä kieltäytymiseksi”  

5. Yhdistelmäneuvola vaatii toimivat rakenteet 

Yhdistelmäneuvola voi olla toimiva malli, mutta vain jos sen toteutus on kunnossa. Se edellyttää: 

• riittävää henkilöstömitoitusta  

• suunnitelmallista perehdytystä  

• toimivaa työparimallia ja kollegatukea  

• riittäviä asiakasmääriä osaamisen ylläpitämiseksi  

Ilman näitä edellytyksiä malli ei tue työntekijöitä eikä asiakkaita. 

6. Esitämme seuraavat toimenpiteet 

Tilanteen korjaamiseksi esitämme, että: 

1. Perehdytys toteutetaan viipymättä suunnitelmallisesti ja riittävän laajana  

1. Asiakasmäärien vaikutus osaamiseen arvioidaan realistisesti  

1. Työntekijöille tarjotaan mahdollisuus keskittyä omaan vahvaan osaamisalueeseensa, mikäli yhdistelmätyö ei ole turvallisesti toteutettavissa  

1. Asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen arvioidaan erikseen  

1. Henkilöstöä kuullaan aidosti mallin jatkokehittämisessä  

7. Lopuksi 

Yhdistelmäneuvolan tavoitteet ovat kannatettavia, mutta toteutuksessa ei voida sivuuttaa työntekijöiden osaamista, kokemusta eikä asiakas- ja potilasturvallisuutta. 

Laadukas neuvolatyö perustuu osaaviin ammattilaisiin. Tätä ei saa vaarantaa rakenteellisilla ratkaisuilla, joita ei ole valmisteltu riittävän huolellisesti. 

Tehyn Varhan läntisen alueen pääluottamusedustaja 

Reetta Tanila-Järvinen