Varhassa on käynnissä kolme yt-neuvottelua – henkilöstöä koskevat vaikutukset ovat merkittäviä

23.5.2025

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on parhaillaan käynnissä kolme eri yhteistoimintaneuvottelua, jotka vaikuttavat laajasti henkilöstöön ja palvelurakenteeseen. Näissä neuvotteluissa etsitään säästöjä, mutta samalla ne herättävät suurta huolta henkilöstön jaksamisesta, työpaikkojen tulevaisuudesta ja palveluiden laadun säilymisestä. 

Ensimmäisenä loppusuoralle on edennyt Sairaalapalveluiden Naisten ja lasten tulosryhmän yt-neuvottelu, jossa tavoitteena on saavuttaa 850 000€ säästöt henkilöstöresurssointia muuttamalla. Muutosten arvioidaan kohdistuvan suoraan tai välillisesti vähintään 70 työntekijään eri yksiköissä. On tärkeää, että säästöjä tavoiteltaessa ei unohdeta potilasturvallisuutta ja työntekijöiden kuormitusta. Lasten ja synnytysten hoito vaatii erityisosaamista ja riittävää henkilöstöä, eikä lyhytnäköinen säästö saa vaarantaa tätä. 

Toinen neuvottelu on Palveluverkko 2, joka kohdistuu ikääntyneiden ja sote-palveluiden tulosalueeseen. Neuvottelu koskee 260 henkilöä. Kokonaisuuden tavoitteena on huomattavat säästöt: 3 M€ jo tänä vuonna ja jopa 26,5 M€ vuoteen 2026 mennessä. Neuvottelut koskettavat useita toimipisteitä - tulossa on toimintojen siirtoja, toimipisteiden lakkautuksia sekä uudiskohteita, jotka korvaavat tiettyjä yksiköitä. On olennaista, että ikäihmisten palvelujen saavutettavuus ja laatu eivät vaarannu, kun toimintaa keskitetään tai suljetaan.  

Kolmantena käynnistyi nyt vammaispalveluiden ympärivuorokautisen asumis- ja laitospalvelun yt-neuvottelu, joka koskee merkittävästi henkilöstöä. Alueella työskentelee 768 työntekijää, ja toimenpiteiden arvioidaan kohdistuvan 104 tehtävään.  Vammaispalveluiden henkilöstö tekee vastuullista ja kuormittavaa työtä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten parissa. On välttämätöntä varmistaa, että henkilöstöresurssit säilyvät riittävinä laadukkaan hoidon ja hoivan turvaamiseksi.  

Kaikissa näissä neuvotteluissa korostuvat samat kysymykset: miten säästöt toteutetaan tavalla, joka ei heikennä palvelujen laatua eikä henkilöstön jaksamista? Miten työntekijöiden näkemykset ja osaaminen otetaan aidosti huomioon? Ja ennen kaikkea – miten turvataan hyvinvointialueen perustehtävä: laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut kaikille?